Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.

Pikkusisko

Kuva
Minulla on teini-ikäinen pikkusisko, joka on ollut minulle aina "pikkuinen" tyttö. Osittain tämä johtuu siitä, että hän oli pieni kun muutin pois kotoa. Hän oli välillä luonani yötä ja minä tietysti lapsuuden kodissani, mutta emme kuitenkaan kasvaneet ja asuneet yhdessä. Hänen kasvaessaan pikku hiljaa nuoreksi naiseksi ja minun aikuiseksi, olemme löytäneet uudenlaista yhteyttä. Pikkusiskoni on minulle rakas ja toivon, että saamme vielä paljon läheisemmät välit ja että hän puhuisi teini-ikäisen tytön murheistaan minulle. Olen ehtinyt käydä elämässäni niin monenlaisia juttuja, joten osaisin luultavasti neuvoa ja ainakin kuunnella.

Viime viikolla täällä oli syysloma ja pikkusiskoni tuli yhdeksi yöksi meille.
Vanhempani ja pikkusiskoni tulivat ensin yhdessä kylään. Pojat olivat aivan innoissaan ja ylikierroksilla heistä. Vanhempiemme lähdettyä lähdimme ulkoilemaan ja purkamaan poikien energiaa.
Minua ja siskoani yhdistää innostus kuvailemiseen. Olen aina tilaisuuden tullen lai…

Mitä on syksy, kun puoliso sairastaa?

Kuva
Mieheni sai viime keväänä diagnoosin, joka oli toisaalta helpotus ja toisaalta sulateltava asia. Olen kuitenkin iloinen, että diagnoosi saatiin. Sen tiedostaminen ja lääityksen saaminen on selkeyttänyt asioita.
Tämä syksy on ollut haasteellista aikaa meidän perheelle. Mieheni on ollut todella väsynyt ja masiksessa. Hän on kuitenkin yhtä viikkoa lukuun ottamatta jaksanut käydä töissä. Se on ollut hyvä, koska töihin lähteminen pakottaa heräämään ja tuo päivään rytmiä. Hän on heräillyt öisin useita kertoja, mutta onneksi nukahtanut uudestaan. Aamuisin hänellä on kirkasvalolamppu herätyskellona, joten hän saa herätä "luonolliseen valoon". Minä olen aamuisin herännyt lasten kanssa ja huolehtinut heidän aamutoimensa.
Töistä tullessaan mieheni on ollut kovin väsynyt ja kaivannut paljon lepoa. Lapset roikkuvat hänessä ja pyytävät leikkimään, koska kaipaavat tuossa vaiheessa päivää isin huomiota. Koitan selittää lapsille, että isi tarvitsee hetken lepoa. He eivät kuitenkaan malttai…

Tätä mä niin inhoon...

Kuva
En ole viime päivinä hirveästi kerennyt tai jaksanut kirjoitella. Kirjoitan myöhemmin siitä miksi... Nyt kuitenkin inhokkiini...Yksi kausihomma, mitä niin inhoan on ikkunoiden peseminen. Minulta jää aina jonkunlaiset viirut, vaikka käytän mitä kikkakolmosta.  Viime keväänä ikkunat jäi pesemättä, koska ei vain ollut voimavaroja perheemme kriisin vuoksi. 
Meillä on myös nyt haastavaa, mutta likaiset ikkunat alkoivat jo ärsyttää minua niin paljon, että päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ennenkuin tulee pakkanen. Päätin tehdä itseni ylpeäksi itsestäni ja pestä ne likaiset ikkunat. Lastenvahti lähti lasten kanssa ulos ja minä laitoin musan soimaan, jotta olisi rennompaa. Sain pestyä parissa tunnissa keittiön, olkkarin ja meidän makkarin ikkunat. Muutamia skraiduja jäi, mutta ovatpahan nyt ainakin puhtaat. 
Seuraavana päivänä Ison Karhun ollessa päiväkodissa ja Pikku Karhun nukkumassa, pesin poikien huoneen ja parvekkeen oven ikkunat. Oli ihanaa saada poikien ikkunoista katupölyt pois. 
T…

Vapaailta nro 2

Kuva
Kirjoittelin viime viikonlopun vapaaillastamme ja nyt oli vuorossa se kun isovanhemmat ottivat pojat. Veimme pojat viiden jälkeen ja saimme lähteä melkein samantien.

Mieheni vuorostaan suunniteli ohjelman illaksi. Sen piti olla yllätys, mutta hän ei koskaan malta pitää yllätyksiäni yllätyksinä. Menimme siis yhdessä hohtokeilaamaan. Minä en ollut koskaan aiemmin käynyt keilaamassa ja olin jo pitkään halunnut päästä kokeilemaan. Olinkin aluksi yllätävän hyvä ja johdin miestäni reilusti. Joitain teknisiä virheitä tein, mutta mieheni neuvoi minua niissä. Loppua kohden käsi alkoi kuitenkin väsyä ja tahti hiipua. Mieheni voitti minut muutamalla pisteellä. Keilaaminen oli kivaa ja meillä oli ainakin minun mielestäni hauskaa. Puhuimme että joskus voisi mennä kaveriporukallakin keilaamaan.
Keilaamisen jälkeen menimme nepalilaiseen ravintolaan syömään. Tuo ravintola on ollut yksi meidän suosikkipaikoistamme siitä saakka, kun se perustettiin tänne. Emme pysty kovin usein käymään siellä, mutta si…

Babyshower

Kuva
Järjestimme ystävällemme yllätysvauvakutsut, joita suunnittelimme jo varmaankin pari kuukautta etukäteen. Sovimme hänen miehensä kanssa sopivan päivän.
Menimme tuntia aiemmin erään ystävämme luo ja laitoimme kaiken valmiiksi sekä koostimme illan ohjelman paperille. Hän oli kutsunut raskaana olevan ystävämme luokseen iltateelle.
Menimme kaikki olkkarin nurkkaan piiloon, kun yllätettävä tuli sisälle. Hänen kävellessään olkkariin huusimme: "Yllätys!". Hän yllättyi täysin, vaikkakin oli samana päivänä miettinyt olisikohan hänelle jossain vaiheessa tulossa vauvakutsuja.

Aluksi kerroimme yllätyksen järjestämisestä ja otimme pienen "tutustumiskierroksen", jossa jokainen kertoi miten oli tutustunut tulevaan äitiin. Tämän jälkeen siirryimme syömään. Olimme järjestäneet tarjottavat nyyttärimeiningillä. Tarjolla oli kanasalaattia, tonnikalapiirakkaa, rypäleitä, makeaa piirakkaa, leipomosta ostettu suklaakakku, hedelmäsalaattia, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Kaikki olivat…

Romanttinen ilta aikoihin

Kuva
Huomasin viime viikolla, ettemme olleet viettäneet mieheni kanssa yhteistä vapaailtaa sitten hääpäivän. Eräs ystäväni ehdotti, että järkkäisin miehelleni yllätysillan. Hän lupasi ottaa lapset yökylään, vaikka hänellä itsellään on Pikku Karhun ikäinen poika.Jouduin kertomaan miehelleni illasta, koska minun piti varmistaa ettei hänellä ole töitä tai muuta.

Veimme lapset heille suoraan iltapalalle. Laitoin Pikku Karhun nukkumaan ja hän nukahti aivan samantien. Olimme kotona joskus kahdeksan aikoihin.
Olin jo esivalmistellut meille illallista ja mieheni leipoi meille alkuruoaksi Focaccialeipää. Laitoin taustalle romanttista musiikkia ja kotimme täyteen kynttilöitä.


Söimme alkuruoan ja korkkasimme mieheni ostaman punaviinin. Pääruoaksi meillä oli kassler pihvejä ja uunissa paistettuja lohkoperunoita ja porkkanatikkuja. Olin laittanut kasvikset mausteliemeen jo päivällä, mutta huomasin että ne olisivat voineet olla eri liemissä. Perunat olisivat vaatineet voimakkaamma liemen. Lisäksi olin o…

Ensimmäinen päivä päiväkodissa

Kuva
Eilen koitti se suuri ja odotettu päivä. Iso Karhu jäi ilman minua päiväkotiin. Olimme käyneet kolme kertaa tutustumassa Ison ja Pikku Karhun kanssa. Sovimme Ison Karhun kanssa, että olen pyhäkouluosuuden ja sitten lähden Pikku Karhun kanssa kotiin.

Aamulla odotus alkoi heti heräämisestä. En ymmärrä miten aamulla tulee aina kiire, vaikka heräisi kuinka aikaisin. Tuona aamuna asiaan kyllä vaikutti huonosti nukuttu yö. Isolla Karhulla on onneksi potkulauta, jolla hän pääsee reippaammin. Hän inhoaa kiirettä ja silloin usein tulee kiukku sekä vauhti hidastuu entisestään. Hänen piti kierrellä ja katsella kaikki mitä ympärillä tapahtui. Olimmekin sitten 15min. myöhässä. Ison Karhun suurin murhe oli se, ettei ehtisi leikkiä sisäleluilla.

Se ei onneksi haitannut hoitajia. Riisuimme hiljaa ulkovaatteet ja paikka olikin jo tuttu molemmille pojille, ettei mennyt aikaa kummasteluun. Hipsimme kohti salia, jossa muut lapset olivat. Ryhmä kuitenkin halusi odottaa ja ottaa meidät mukaansa alusta ast…

Sydän sulaa

Kuva
Tänään luimme Pikku Karhun kanssa eläinkirjaa ja hän tosissaan sanoi jokaisen eläimen kohdalla "omalla kielellään" eläimen nimen. Hevosen kohdalla hän kuitenkin sanoi "heppa" ja sen jälkeen kaikki olivatkin heppoja. Hän kuitenkin selkeästi tietää, mikä on heppa.
Lähtiessäni Pikku Karhun kanssa ulos, sanoin hänelle menevämme ulos. Hän alkoi toistaa "omalla kielellään" (jota kuitenkin hieman jo ymmärrän), että mennään. Kysyin häneltä, että minne mennään. Hän alkoi hokea, että mennään kauppaan. Kysyin häneltä, mitä hän sieltä haluaisi ostaa. Hän totesi, että maitoa. Kysyin vielä, että haluatko mennä kauppaa ostamaan maitoa. Vastaukseksi sain "mm`m" ja leveän hymyn. Totesin hänelle, että he olivat isin kanssa aamulla jo käyneet ostamassa maitoa. Hassu pieni poika. <3

Kaupassa käynnin jälkeen menimme läheiseen puistoon leikkimään. Puistossa ei meidän lisäksi ollut muita suomalaisia, vaan paljon ulkomaalaisia lapsia. Eräs tyttö seurasi minun ja Pik…

Ihmiset ovat julmia

Kuva
Viime vuosina ja erityisesti viime aikoina minusta on tuntunut, että ihmisten itsekkyys ja julmuus on lisääntynyt. Halutaan tehdä pelkästään juttuja, jotka tuottavat itselle mielihyvää. Jos tulee riitaa toisen kanssa, saatetaan kaverilta riistää henki noin vain. Eivät toki kaikki ole tällaisia, mutta kirjoitan yleisellä tasolla. Otan esimerkiksi muutamia jotka ovat kolahtaneet minuun.

Voi kuulostaa hassulle, mutta välillä kovin suren ja suunnilleen kyynelehdin ihmisten toimintaa. En toki itsekään ole lähelläkään täydellisyyttä, mutta pohjimmiltani haluan kaikille hyvää. Haluaisin kaikkien tulevan toimeen keskenään ja että maailma voisi olla kaikille hyvä paikka asua. Tiedän kyllä realismin, ettei tämä taida olla mahdollista. Jokainen meistä voi kuitenkin tehdä maailmasta edes vähän paremman paikan asua.


Toisinaan mietin ihmisten juoruamista ja selän takana pahan puhumista. Meillä naisilla varsinkin tähän tulee helposti sorruttua ja olen itsekin sortunut. Nykyään olen kuitenkin tarkem…