Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Jälleen vauvakutsut

Kuva
Eräs ystäväni on saamassa huhtikuussa vauvan, joten päätimme järjestää hänelle vauvakutsut. Vieraita oli eri puolilta Suomea, mutta kutsut pidettiin tulevan äidin kotona Helsingissä. Pidimme juhlat viikko sitten, joten tämä postaus tulee hieman jälkikäteen.

Kokoonnuimme kerrostalon alaovella ja menimme porukalla pimpottamaan ovikelloa. Meitä vastassa oli hämmentynyt nainen joka kysyi: "Mitä te täällä teette". Marssimme tarjottavien ja lahjojen kanssa sisälle. Osa alkoi laittaa tarjottavia esille ja osa koristella paikkoja. Tuleva isä oli osannut pitää yllätyksen salassa ja oli siivonnutkin etukäteen. Hän häipyi illan ajaksi muualle.

Vaihdoimme kuulumisia ja kyselimme yllätyksen onnistumisesta. Hän ei ollut yhtään arvannut. Emme kaikki tunteneet toisiamme, joten päätimme käydä nimikierroksen ja mistä kukakin tuntee tulevan äidin. Paikalla oli hänen äitinsä, sisaruksia, koulukavereita ja muitakin ystäviä.

Olimme tehneet tarjottavat nyyttärimeiningillä. Pöydästä löytyi mm. sala…

Aivotärähdys

Kuva
Mulla on kertynyt jo monta aihetta, joista haluaisin kirjoittaa. Illat vaan venyvät sen verran pitkiksi, että kirjottelu jäänyt hieman vähemmälle. Tulossa siis ainakin babyshowereista ja personal trainerist sekä lapsista. Nyt kuitenkin kirjoitan, mitä tänään tapahtui.

Lapsiperheissä aina sattuu ja tapahtuu (varsinkin jos lapset ovat aktiivisia).   Näin on myös meillä ollut molempien kohdalla; milloin pudonnut sängystä maljakoiden keskelle, milloin meinannut niellä lasinsirun, milloin silmäkulma auki sekä monia mustelmia matkalla kertynyt.

Tänään oli kaunis keväinen päivä ja aurinko paistoi. Päätettiin lähteä koko porukalla pulkkamäkeen. Iso Karhu laski monta kertaa liukurilla aivan ylhäältä ja pulkalla hieman alempaa. Minä ja mieheni vuorottelimme Pikku Karhun kanssa pulkalla laskemista. Lapset tykkäsivät kovasti laskemisesta ja perheenä olemisesta.


Iso Karhu oli lähdössä laskemaan, kun hänen pulkkansa karkasi ennenkuin pääsi kunnolla kyytiin. Hän oli osittain kyydissä ja vauhti oli…

Asumiseron kuulumiset

Kuva
Joulukuun lopussa kirjoitin siitä, kun mieheni muutti omaan asuntoon.  Joku on saattanut miettiä, mitä meille mahtaa kuulua tämän asian tiimoilta. Nämä ovat kovin monimutkaisia ja kipeitä asioita, joten en ole osannut ottaa niitä esille tai muodostaa niistä tekstiä.

Olen mielestäni saanut lasten kanssa arjen rullaamaan hyvin . Lähtöihin tarvitsee varata enemmän aikaa, koska ne ovat Isolle Karhulle vaikeita. Lisäksi iltatouhuihin varaan enemmän aikaa. Mieheni muuton jälkeen Isolla Karhulla on ollut iltaisin vaikeuksia rauhoittua nukkumaan ja hän tulee joka yö viereeni nukkumaan. Nämä kuviot ovat toistuneet aina kun perheessämme on tullut jokin suurempi muutos, joten tunnistan jo pojan reagoinnin. Se on ennenkin ottanut oman aikansa, mutta jossakin vaiheessa elämä rauhoittunut.

Olen kokenut tämän asumuseron hyväksi ratkaisuksi tähän hetkeen ja olen alkanut arvostaa joitakin asioita eri tavalla ja nauttimaan niistä. Kerron yhden esimerkin; Iltaisin kun lapset nukahtavat, minusta on i…

Äiti juhlii synttäreitä

Kuva
Ajattelin etten tänä vuonna juhli synttäreitäni mitenkään, mutta vanhempani kuitenkin pyysivät saada tulla kahville. Appivanhempani halusivat myös viikonloppuna tulla käymään  ja mieheni halusi juhlistaa jotenkin synttäreitäni. Ei siinä muu auttanut kuin siivota ja samallapahan tuli kunnolla siivottua . Halusin leipoa itse jotakin helppoa, joten päätin tehdä juustokakun ja kinkkuananaspizzaa sekä ostin sipsejä yms pientä naposteltavaa.

Juustokakun leivoin jäätelökakkutyylisesti edellisenä iltana. Ohjeen katsoin Valion nettisivuilta. 
En halunnut käyttää maustettua jogurttia, joten käytin maustamatonta.  Domino minttu-keksit eivät olleet laktoosittomia, joten ostin tavallisia piparkakkuja ja rouhin sekaan tummaa suklaata. Kakusta tuli todella hyvää, vaikken ollut koskaan aiemmin tehnyt juustokakkua.


Pizzapohjan annoin turvota (muiden valmisteluiden vuoksi) pari tuntia. Laittaessani uunin kuumenemaan, laitoin samalla pellin uuniin. Paistoin pizzan 250 asteessa ja alatasolla. Paistamisen…

Muutoksia lastenhuoneeseen

Kuva
Olen jo pitkään etsinyt pojille kerrossänkyä, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Rukoilin monet kerrat selaillessani tori.fi:tä. Kerrossänky veisi vähemmän tilaa ja leikkimiselle jäisi enemmän tilaa. Facebookin kirpparilla törmäsin tummaan parvisänkyyn, joka oli edullinenkin. Sängyn myyjä lupasi tuoda sen kotiovelle asti.

Myyjä ei osannut yhtään sanoa, miten sänky kasattaisi. Onneksi sänky on Ikean sänky ja kasausohjeet löytyvät netistä. Pyysin miestäni auttamaan ja teimme töitä sängyn kasaan saamiseksi monta tuntia. Järkytykseksemme huomasimme, ettei sänky ollut 140cm pitkä vaan 140cm leveä. Myyjä oli sanonut minulle väärin tai sitten hän oli ymmärtänyt minut väärin. Ajattelin kauhuissani sen täyttävän puoli huonetta. Olin ollut niin innoissani sängystä ja Iso Karhukin odotti innolla. Kirppariostoksia valitettavasti ei kovin herkästi voi palauttaa. Maanantaina jatkoin itsekseni sängyn valmiiksi.

Sänky on todella iso pienelle pojalle, mutta Iso Karhu tykkää siitä aivan valtavast. Minulla …

Salilla käyminen saa jatkoa

Kirjoitin jossakin vaiheessa saamastani lahjakortista naisten kuntosalille. Sain käytettyä kaikki viisi (+yhden) kertaa, vaikka sainkin siihen hieman lisäaikaa. Niiden kertojen myötä uudelleen innostuin ja sain motivaatiota salilla käymiseen.

Ollessamme joulun avaus- tapahtumassa, osallistuin "onnenpyörään" ja voitin kuukauden lahjakortin eräälle isommalle kuntosalille. Käydessäni tutustumassa saliin sieltä löytyi mm. lapsiparkki, ravintola, kauneushoitola, kampaamo, hieronta, ryhmäliikuntasaleja, perus treenisali ja vuokrattava takkahuonetila (ulkona palju). Harmikseni sali on aivan liian kallis minulle tähän elämäntilanteeseen ja auto- tai bussimatkan päässä. Tämän helmikuun kuitenkin aion käydä siellä säännöllisesti, koska kerran ilmaiseksi tuollaisen saa. Tämä tuo kyllä superhyvää jatkuvuutta salilla käymiseen.

Lapsiparkki on minulle todella iso juttu, koska sitten ei tarvitse aina olla pyytämässä lapsenvahtia.
Parkin alaikäraja on periaatteessa kaksi vuotta, mutta Pikku K…

Mukavuuden haluinen pukeutuja

Kuva
Syksyllä kun lämpömittari alkaa pudota alle +15 asteen, alan etsiä pitkiksiä jalkaan. Inhoan sitä tunnetta,että on kylmä ja palelee.

Ennen lapsia olin tarkka pukeutumisestani, kun astuin ovesta ulos. En halunnut kovin usein käyttää pipoa, koska hiukset menivät lyttyyn. Toppahousut olivat jossain komeron perällä pölyttymässä ja korkkareilla mentiin, vaikka oli -30 astetta pakkasta. Kuulostaa jonkun mielestä aika pinnalliselle, mutta sitä en kuitenkaan pelkästään ollut. Halusin vain koittaa näyttää hyvälle ja tykkäsin sellaisesta pukeutumisesta.

Lapsien myötä ajatuskseni ovat muuttuneet melkoisen paljon. Syksyllä vedän niiden pitkisten lisäksi ulkohousut, ettei vain tuuli pääse livahtamaan housujen sisälle. Pipokin menee sujuvasti päähän, vaikka mittari olisi vielä plussan puolella. Talvella vedän suosiolla toppahousut jalkaani ja pipon päähäni, kun lähden lasten kanssa ulos. Mielestäni on inhottavaa ulkoilla lasten kanssa, jos kokoajan palelee. Samalla näytän lapsille esimerkkiä siitä…